Still alive

Moi kaikki! 

Nyt ihan ensiksi pitaa pyytaa anteeksi nain pitka kirjoitus tauko, mutta nyt on kylla hyva syy siihen. Eli siis, oli yksi ihan tavallinen koulupaiva ja mulla oli tapani mukaan repussani lappari ja kamera, koska tarvitsen niita osalla tunneistani. Niiden lisaksi siella oli mun kannykka ja lompakko. Mulla oli kahvila tunti ja jatin reppuni poydan alle juuri niinkuin aina teen ja menin tekemaan mun vuoroa koulun kahvilaan. No siina sitten tein tyoni ja koulun kello soi eli tunti paattyi joten menin takaisin luokkaan. Kun kavelin luokkaan sisalle, huomasin, ettei reppuni olekkaan enaa paikassa johon sen jatin. Siina sitten kyselin kavereilta, etta onks ne nahneet mun reppua, mutta ei kukaan tiennyt siita mitaan, koska kun tunti vaihtuu, niin kaytavilla ja luokissa on aikamoinen kaaos. Yritettiin etsia mun reppua koko paivan ajan, mutta ei mitaan. Seuraavallakin viikolla viela kaytiin asioita lapi mutta ei mitaan. Yhtena aamuna juuri ennen kuin olin lahdossa lentokentalle joukkueeni kanssa turnaukseen Cargaryyn, sain puhelun mun koulun apulaisrehtorilta 5:30 aamulla, etta ne on loytany mun kannykan ja henkilokortit ja pankkikortit roskiksesta koulusta. Kavin sitten seiskan aikaan aamulla ne hakemassa, mutta mitaan muuta ei loytynyt ja tekijaa ei saatu kiinni. Taa mun tapaus ei kumminkaan oo ensimmainen taalla Vancouverissa, olin kuullut aiemminkin etta tallaista on sattunut joillekkin, mutta ei sita oikeesti osaa yhtaan arvata et se omalle kohalle sattuis.
    Mutta jokatapauksessa oon asiasta jatkanut eteenpain ja mulla on nyt uusi kamera, aika samanlainen kuin vanha, tykkaan ihan alyttomasti! Uutta konetta en oo viela ostanut, nyt kirjotan koulun koneella, joten ei ole aata yla pisteilla, joten anteeksi, etta on hankala lukea. 
    No sitten kun olin saanut tan koulun koneen lainaan, niin tajusin etta enhan ma muista mun sahkoposteja ja salasanoja ulkoota mun blogiin, kun se oli mulla melkeen aina auki mun koneella. Nyt just tossa 15 minuuttia sitten sain VIHDOINKIN mun blogin auki, erittain monen kerran yrittamisen jalkeen.

Taa asia mun omassa paassa aluksi kuulosti ihan hirvealle "joku varasti mun lapparin ja kameran ja kaiken" koska mun lapparillahan oli mun kaikki kuvat taalta Kanadasta, onneksi mulla kuitenkin on joitain kuvia taalla blogissa ja mulla on viela aikaa ottaa vaikka kuinka paljon kuvia!  Mutta taa asia on kuitenkin nyt osa mun vaihtovuotta, eika siina enaa mikaan auta, vaihtarin elama ei aina oo helppoo :)

Mulla oli mun lapparin katoamis hetkella joulukuun postaus kesken ja se onneksi tallentui tanne bloggeriin ja huomenna jatkan sen kirjoittamista ja todennakoisesti kirjoitan kaksi "talvipostausta" koska niin hirveen paljon on kaikkea mita oon tehny ja mita haluun jakaa teidan kaikkien kanssa!

Nyt alan menee nukkumaan, oon vahan kipeena ja huomenna taas koulupaiva!

-Vilma